Yöunet jäi vähille, aamupalan huitaisin lennosta naamaan ja lounaskin vähän niin ja näin – tietenkin se herkkuhimo ja sokerin kaipuu iskee heti. Salakavalasti juuri silloin, kun pitäisi vetää välipalarahka, joka ei todellakaan korvaa suklaapatukanhimoisen Superdiettaajan mielessä pyörivää sokeripommia.
No niin, nyt ihan rauhassa, hengitetään sisään ja ulos ja mietitään, onko siinä mitään järkeä, että lähtisin tästä toimistolta ja kipaisisin lähimpään kauppaan. Kaupan karkkihyllyltä nopeasti ensimmäinen suklaapatukka ja siitä sitten syöksyllä kassan kautta ulos, kiireessä seuraavaan palaveriin. Matkalla kuusi palaa fazeria kitusiin ja sitten morkkiksessa kokoukseen.
Juu ei. Ei kuulosta hyvältä suunnitelmalta. Kuulostaa siltä, että iltapäivä menisi sitten ankeissa merkeissä ja illalla saisi tehdä tuplalenkin omantunnontuskissaan. Ai että, kyllä tämä blogaaminen on nerokas keksintö! Minähän puhun tämän kautta itseni vielä vaikka minkälaisiin suorituksiin 😀
Kuppi kahvia, Skyr-rahka ja viikon tsemppibiisi kuulokkeista. Sitten olen valmis iltapäivän koitoksiin!
Ja tsempillä uuteen viikkoon, vaikka aamulla vannoin, että mustikka mehukeitto saa nyt jäädä. Kovin alkoi sen ja rahkan syöminen tökkiä heti viikon ekana päivänä. Tällä viikolla on jonkin verran hiilareita kiristetty Superdieetin alkamisesta, joten saapa nähdä yllättääkö se treenatessa.
Viikosta on tulossa työn puolesta tiukka. Koetan valmistella mahdollisimman paljon ruokia etukäteen, jotta nälkä tai kiire ei pääse yllättämään diettaajaa. Liikunnan suhteen on tällä viikolla hieman sumplittava kalenteria uusiksi. Puoliso reissaa, enkä siis pääse iltaisin kotoa sen kauemmas. Onneksi kahvakuula ja vapaat painot auttavat pitkälle. Aerobista ajattelin vetää sillä aikaa, kun odottelen lapsia harrastuksistaan kuskin ominaisuudessa. Pitää vaan muistaa pakata töihin treenikamat niin, ettei tarvitse työvaatteissa kirmata pitkin pururataa. Kalenteri alkaakin näyttää erikoiselta: ”Muista paistaa kahden päivän jauheliha! Muista lenkkikengät! Palkkarijauhetta autoon!”
Viikon ruokalista päivällisten osalta näyttää tältä:
Lisäravinteista on keskusteltu Superdieetin osalta paljon. Mitä vitamiineja pitäisi popsia purkista, vai pitäisikö mitään? Mitä laihdustusvalmisteita tulisi käyttää, onko niistä apua?
Superdieetin ohjeissa lisäravinteiden käyttö on suositeltua, muttei pakollista. Fitfarmin omista tuotteista saa yhteistyökumppanin verkkokaupassa pienen alennuksen, mutta Fitfarmin valmentajat tarjoavat kyllä korvaavaksi vaihtoehdoksi myös kilpailevia tuotteita, mistä olin positiivisesti yllättynyt.
Itse ajattelen, että se mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Kokeilemalla löytää ne itselle sopivat ja tärkeät tuotteet. Joku toteaa, ettei tarvitse lisäravinteita ja vitamiineja ollenkaan. Minä kuljen kultaista keskitietä. Olen todennut, että vitamiinilisä pitää flunssat poissa ja auttaa jaksamaan. Kiireessä käytän ateriankorvikkeita tarvittaessa.
Itselläni on käytössä seuraava cocktail:
1) Omega: Apteekin monipuolinen omegavalmiste, jota nappaan 2 kpl päivässä iltapalan yhteydessä.
2) Monivitamiini: Tämäkin apteekin versio. Olen kokenut, että etenkin flunssakausina vitamiinipläjäys aamuisin auttaa vastustuskyvyn ylläpitämisessä.
3) Kuitulisä ja soijalesitiini: Nämä menevät ehkä enemmän ruokavalion puolelle, mutta käytössä on kauralese ja kaupan soijalesitiinirakeet. Otin käyttööni aluksi Fitfarmin fiber tuotteen, mutta se ei sopinut vatsalleni. Leseistä saan tarvittavat lisäkuidut, vaikka ruokavalio on kokonaisuudessaan aika kattava niiden osalta kasviksineen ja vihanneksineen.
4) Melatoniini: Olen aina ollut huono uninen. Melatoniini arkisin illalla noin tuntia ennen nukkumaanmenoa takaa helpon nukahtamisen ja virkeämmän aamun.
5) Ateriankorvikkeet: Käytössäni on Lidlin palautusjuoma (koska se sattuu olemaan maultaan sellainen että menee alas) ja FAST proteiini pudding jauhe, josta pyöräytän ”vanukkaan” jos on oikein tiukka paikka ja ruokailu jää väliin. Suklaamaut ovat parhaita 🙂
Mutta mitenkäs ylimääräinen d-vitamiini lisä? Jonkin verran sitä multivitamiinissa on, mutta paljonko te syötte? Talviaikaan enemmän? Vinkkejä ja kokemuksia otetaan mielellään vastaan!
Kahvakuulailu on yksi suosikkitreeneistäni. Meiltä löytyy kotoa tila ja vehkeet treenata, mutta jotenkin en saa silti kotona samanlaista pumppidraivia kuin salilla. Kahvakuulailu on poikkeus: musat täysille vaan ja motivaatio löytyy treeniin kotonakin.
Kyllästyn nopeasti samaan treeniin, joten vähintään kerran kuussa etsin uutta treeniini. Olen tehnyt FitFarmin Superdieetin kuulailuohjeella treenia, mutta nyt löytyi WorkoutLabsin sivuilta uusi kiva treeni! Koetapa sinäkin!
Itse pyöräytän koko setin kolme kertaa läpi 15 toistolla – punnerrukset menee kevennettynä ja Russian Twistit jalat maassa mutta kyllä muuten tuntuu kropassa! Viimeinen kierros menee yksin tahdonvoimalla ja irvistyksillä. 😀
Olen visuaalinen oppija. Haluan nähdä kauniita asioita, kauniita sanoja ja kuvia, joista oppia. Motivaatiotekijänä käytän erilaisia itselleni sopivia tsemppilauseita. Tämän opin jo ulkomailla asuessani joogaohjaajaltani: jos joka viikolle on uusi inspiroiva mantra, jota toistaa, kehittyy aina hieman enemmän eteenpäin ihmisenä.
Netti on pullollaan erilaisia motivaatio lauseita. Käytän motivoivia mantroja usein työssäni ja koulutuksissa: tuntui luonnolliselta etsiä motivoivia ajatuksia myös elämäntaparemonttiini.
Nämä ajatukset ovat itselleni tärkeitä ja voimaannuttavia.
Tästä ajatuksesta on lähtenyt koko muutokseni. Nyt on minun aikani tehdä itselleni hyvää. Nyt on aika laittaa happinaamari ensin itselleni ja vasta sitten toisille.
Muutos alkaa aina tarpeesta uuteen. Ei hetkellisiä kausia ja vanhaan palaamista vaan aivan jonkin uuden asian opettelua – sitä mitä nyt tarvitsen. Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elinvoimaa!
Jos ei nyt, niin milloin?
Tämä unelma terveestä ja voimakkaasta kropasta ja henkisestä hyvinvoinnista vaatii työtä. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vuosi on aikamääre, jolla itse mittaan muutosta nyt. Arkiset valinnat ja työ oman hyvinvoinnin eteen on hidasta, mutta uskon ja tunnen, että myös palkitsevaa!
Toimiva arkinen ohjeeni on ollut mantrani jo useamman viikon ajan. Aamuisin tarvitaan pientä ”potkua persuuksille”! Taistelutahdon ja tsempin luominen on pienistä asioista kiinni. Onhan se huvittavaa toistella peilin edessä hampaiden pesun lomassa, että ”Kick ass! Tästä tulee huippu päivä! Kuka muu muka? Mä teen sen! Oon just paras minä!” mutta niin kauan kuin se saa minut hymyilemään ja tsemppaamaan, on se suositeltavaa! 😉
Ja loppujen lopuksi tämä yksinkertainen ohje on se kaikkein tärkein. Tee elämässäsi niitä asioita, jotka ovat hyväksi sielullesi. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva mieli ja ruumis!
Eilen oli taas kauppapäivä. Alkaa muuten kohta tulla rahka ja raejuusto korvista ulos – argh! Vasta viikko takana Superdieettiä! No mutta, olo on kyllä sitäkin energisempi ja parempi – jes! Rahkaa olen kyllä vetänyt antaumuksella koko syksyn, joten siinä taitaa olla osasyyllinen nopeaan kyllästymiseen. Se nyt vaan on mehukeiton kanssa niin äärettömän nopea, helppo ja täyttävä aamupala.
Viikonlopun perjantainen ruualla hemmotteluhetki jää taas väliin, mutta ajattelin dieetin rajoissa tarjoilla itselleni porkkana, palsternakka ja kesäkurpitsatikkuja uunissa paistettuna. Oliiviöljyä ja himalajansuolaa päälle, eiköhän se uppoa. 🙂 (Auttaakohan, jos iltasmoothien juo viinilasista? :D)
Perjantain kalorittomana hemmotteluna aion kuitenkin viettää aikaani käsi- ja jalkahoidossa. Luksusta ja rentoutumista arkeen kaivataan nyt täyttämään juustojen, sipsien ja muiden herkkujen jättämää ammottavaa aukkoa.
Viikonlopun ruokalista näyttää seuraavalta:
PE päivällinen: Pinaatti-sipulipaistos, mausteista kevyt jauhelihaa, salaattia
LA: lounas: Raejuusto-pinaatti munakas
LA päivällinen: kasviksista ”kinkkukiusaus”
SU lounas: tonnikalasalaatti
SU päivällinen: Pyttipannu munanvalkuaisesta, kesäkurpitsastta, herneenpaloista, palsternakasta ja kalkkunanakeista
Joulupukki toi lahjaksi Polarin Loop aktiivisuusrannekkeen. Oiva pieni vekotin! Olen yhdistänyt käyttöön Polarin sykevyön ja ollut oikein tyytyväinen motivaatiolisään. Kilpailen itseni (ja mieheni) kanssa askelista, harjoitusten määrästä ja laadusta, sekä tietenkin kulutetuista kaloreista. No, jälkimmäisestä vain itseni kanssa…
Yllättäen pelkkä askelten ja aktiivisuuden mittaaminen on ollut todella suuri motivaattori. Huomaan luovani uusia tapoja ihan vain saadakseni aktiivisuusmittarin sataan prosenttiin päivän aikana. Tässäpä muutama jo kehitetty tai työn alla oleva aktiivisuusmuutos:
1) Kävelytauot
Tupakoitsija saa käydä pienellä happihyppelyllä kesken työpäivänkin. Miksipä en siis minä kiertäisi kerran tunnissa joko talon tai toimiston ympäri pienellä kävelybreikillä. Muutama kymmenen askelta lisää mittariin, jes!
2) Puhelut
Tämä tapa on ollut minulla jo pitkään: puhun puheluni liikkuen. Kotona keräilen samalla lattialla olevia leluja tai järjestelen paikkoja, mutta nyt olen laajentanut puhelukävelyitäni myös toimistolle. Toki toimistolla tämä on hieman haastavampaa: en halua häiritä muita, mutta koetan ainakin seisoa puheluiden ajan.
3) Lounaat
Kun aiemmin kävelin läheiseen ravintolaan lounaalle, on lounaaseen kuluva aika nykyään lyhyempi, kun tuon omat evääni töihin. Pyrin siis käymään silti pienen muutaman korttelin mittaisen happihyppelyn lounaan yhteydessä. Tässä vaaditaan jo hieman motivaatiota ja priorisointia, jos hommat on pahasti kesken. Koetan muistuttaa itselleni, että ennen lounaaseen meni tunti! Nykyinen vartin ruokailu ja vartin kävely vievät silti puolet vähemmän aikaa!
4) Työmatka
Kuljemme koko perhe yleensä aamuisin samalla kyydillä kaupunkiin. Meiltä kotoa on sen verran matkaa, ettei työmatkapyöräily ole mielekästä. Pyrin jäämään kyydistä lasteni kanssa ja kävelemään koululta toimistolleni 1,5 kilometrin matkan.
Askel kerrallaan! =)
Kuitenkin yksi yllättävimmistä Loopin parhaista ominaisuuksista on ollut yöunen laadun ja määrän mittaaminen! Olenhan minä aina tiennyt meneväni ihan liian myöhään sänkyyn, mutta kun sen näki graafina piirrettynä ruudulta, niin pysäytti kummasti! Selkeästi huomaan, että jos menen nukkumaan puolen yön aikaan, pyörin sängyssä tunteja ennen levollista unta. Jos peiton alle kömpii ajoissa, on unikin kokonaisuudessaan levollisempaa.
Tänään askeleita 8313 – vielä on tekemistä 100% tavoitteeseen!
Aikainen nousu, kiireinen päivä, liian vähäinen uni, joululta toimistolle yli jääneet karkit, piparit ja muut herkut… Siinä on aikamoinen paletti hanskattavaksi lomalta palatessa!
Tänään pyrytti lunta. Olin jo seitsemän jälkeen toimistolla. Ihanan rauhallinen aamuhetki: ei ristinsielua missään. Keräsin päättäväisesti enimmät karkit ja herkut pois näköpiiristäni. Se oli järkevä teko, iltapäivällä nimittäin olisi saattanut itsekuri pettää. Illalla pyryssä lenkkeillessäni olin tyytyväinen: pysyin ruokavaliossani ja oloni on päivä päivältä energisempi. Va’alle en ole uskaltanut, katsotaan vaikkapa viikon kuluttua.
Päivän lounas maistui – nälkä ehti yllättää ennen lounasaikaa!
Olen aina ollut napostelija.
Väsyneenä mikään ei maistu niin hyvälle kuin suklaa tai keksi. Olen myös mestari selittämään itselleni, kuinka makeannälkä on vaikkapa kehoni tapa osoittaa, että tarvitsen hiilihydraatteja. Tai kuinka itseasiassa suklaa on terveellistä. Ja että kekseissäkin on kuituja – jep jep! Mutta eihän se siihen yhteen keksiin jää..
Mielitekojen voittamiseen ei loppujen lopuksi tarvita paljoa. Jos mahdollista, poistan kaikki epäterveelliset herkut silmistäni. Syön tarpeeksi ja täyttävästi päivän aikana, jolloin yllättäviä mielihaluja herkkujen suhteen ei yleensä ilmene. Tämän päivän väsymyksen suklaahimokin meni kunnialla ohi välipalaksi varaamallani proteiinijuomalla.
Muutama hyväksi koettu vinkki muille herkkuhiirille:
1) Jos mahdollista, poista kaikki herkut kaapeista, työpöydän laatikoista ja keittiön hyllyistä. Roskiin vaan!
2) Käy kaupassa vain kylläisenä ja kauppalistan kanssa: näin kotiin ei eksy turhia heräteostoksia herkkujen muodossa.
3) LISÄÄ, älä POISTA. Kun itse ajattelen, että nyt poistan ruokavaliostani sipsit, koen heti jääväni jostain paitsi. Pyrin ajattelemaan, että lisään ruokavaliooni terveellisiä tuotteita joista pidän: porkkanatikkuja, vadelmarahkaa ja tulisesti maustettua kanaa. Tähän yhtälöön eivät sipsit mahdu. Sipsejä voin kyllä maistella kohtuudella muutamia, kun pidän tankkauspäivän (salaa tosin toivon, ettei ne enää maistu hyvälle silloin!).
Tällä kaavalla olen onnistuneesti teilannut useita ihmediettejäni. Tälle ajattelulle ei yksinkertaisesti ole enää sijaa elämässäni. Kitudieetin sijaan etsin kokonaisvaltaisesti parempaa, jatkuvaa hyvinvointia.
4) Älä tuijota vaakaa! Vaaka ei kerro hyvinvoinnistasi kokonaisuutena. Paino on luku, jota on tottakai hyvä tarkkailla jollakin tasolla, mutta itse olen langennut laihduttajan perisyntiin liian usein: epätoivottu punnitustulos on johtanut ”Mitä väliä”-asenteeseen ja taas ylensyömiseen. Nyt keskityn mittaamaan ruokavalioni terveellisyyttä, liikunnallisia tuloksia ja kehitystä treenissä ja kestävyydessä sekä omaa tyytyväisyyttäni peilikuvaani.
5) Todella pahassa herkkuhimossa juon ison lasin vettä ja syön kourallisen pähkinöitä. Se ei ole tähän mennessä pettänyt. Epämiellyttävän jäytävä tunne väistyy, sillä usein kyse ei suinkaan kohdallani ole nälästä, hiilihydraattien puutteesta tai muusta. Koetan yksinkertaisesti täyttää herkuilla aukkoa, jonka tylsyys/väsymys/suru/stressi on aiheuttanut.
6) Liiku! Napit korviin, poppia soimaan ja pieni kävely tai venyttelyhetki. Lyhytaikainenkin liikunta tsemppaa jatkamaan laihduttajan ruokavaliossa.
PS: Eilinen kahvakuula treeni oli tappavan tehokas! Tänään tein vapailla painoilla rauhallisemman setin, mutta niin vaan jalat taas tärrää ja olo on väsynyt, mutta onnellinen! Tein sen, taas!
Kova treenimäärä on saanut kropan solmuun. Aamuisin selkä vihoittelee ja taipuvuus on nolla. Olen harkinnut uuden patjan ostoa, olisiko suosituksia?
Ennen aamukahvia teen kuitenkin aamuisin aurinkotervehdyksen. Tämä joka aamuinen tapa on tarttunut ystävältäni, joka on joogaohjaaja. Hän suositteli Ayurvedaan tutustuttuaan minulle heräämistä ennen kello kuutta, kielen harjaamista (juu-u, kuonat pois!), aurinkotervehdystä ja sitruuna-inkivääri ”teetä”. Ayurveda on ehkä yksinkertaisimmillaan kokonaisvaltaista kehon ja mielen huoltoa ja hoitoa. Ayurvedan juuret ovat Intiassa ja hoitomenetelmänä sitä on käytetty tuhansia vuosia. Tutustuin oppiin aikoinaan laajemminkin etenkin ruokavalion osalta, mutta arkista tapaa siitä ei jäänyt. Aurinkotervehdys aamuisin ja satunnainen inkiväärijuoman lipitys kylläkin.
Kahvia – sitä minä nyt tarvitsen! Ja sitten töiden kimppuun! Sähköpostissa odottaa MONTA hoidettavaa asiaa 🙂
Ehkä se vaikein juttu on saada itsensä aktiiviseksi liikkujaksi ja pitää tämä tapa. Lomalla liikunta luistaa ja on mukavaa, aika ei ole kortilla ja liikkua voi halutessaan mihin aikaan päivästä. Kesällä luonto oikein kiljuu minua, metsäläistä, liikkumaan.
Mutta entäpä arki? Asuin vuosia ulkomailla. Ympäri vuoden aurinko paistoi kun pääsin töistä ja lenkkeily oli mieluisaa. Sali löytyi kulman takaa ja salilta lapsille lastenhoito. Hintatasokin oli kovin erilainen. Nyt täällä Pohjolassa kärvistelen – lähin kuntosali on useiden kilometrien päässä ja työpäivät venyvät. Pimeys ja kylmyys vaivaavat nuutunutta paluumuuttajaa.
Komeat oli maisemat rannassa taas 🙂
Kun liikuntaan rutinoituu, sitä alkaa kaivata. Tänä aamuna pakkasin päälleni kaikki mahdolliset kerrokset vaatetta ja kävin lenkkikaverin kanssa tunnin pyrähdyksen meren rannassa. Mittarin näyttäessä -24 C ei tuulikaan meitä koetellut, joten oikeastaan utuisen aurinkoinen pakkasaamu oli kaunis ja lenkki piristävä. Lähteminen oli taas se suurin kompastuskivi.
KahviHiiren kotikolossa 