Kuinka selvitään työreissussa? Tämä kysymys tuli eteeni heti alkuviikosta, kun kirmasin reissuun. Olen tottunut siihen, että mukaan tarvitsee puhelimen (ja Twitterin suurkuluttajalle pari vara-akkua), läppärin ja yöpaidan. Nyt olikin suunnitteluoperaatio hieman erilainen Superdieetin vuoksi!
Superdieettiin kuulluu ns tankkauspäivä. En pitänyt sitä viikonloppuna, vaan aion ajoittaa sen reissuni yhdelle päivälle, jolloin tiedän etten selviä illallisesta raejuustolla – enkä haluaisikaan.
Lentäessä on paha kuskata mukanaan rahkoja ja mehukeittoja, joten eilisen selvisin näin:
AAMUPALA: Kotona normaalisti rahka, mehukeitto, lesitiini cocktail. Aamulennon (6.00) jälkeen vedin vielä Valion raejuustoa+hedelmiä ja pähkinöitä setin. Todella hyvää ja piti nälän poissa lounaaseen!
LOUNAS: Noutopöydästä salaattia ja kananrintaa, skippasin riisit, kastikkeet ja muut höysteet
VÄLIPALA: Proteiinipatukka, joita tungin laukkuni täyteen lähtiessäni
PÄIVÄLLINEN: No tässä tuli ongelmia! En voinut vaikuttaa päivällisen paikkaan, joten ruokalistalta kylmät tapakset olivat ainoa järkevä vaihtoehto. Jätin salamit syömättä ja natustelin kurkut, artisokat, oliivit ja osan juustoja. Tiedetään, tiedetään, ei mennyt niinkuin Strömsössä, mutta vaihtoehtoja ei todella ollut. 😀
Päivä ei siis ollut ihan nappisuoritus, mutta olosuhteisiin nähden oikein hyvä. Tänään ehdin jo lähikauppaankin, joten ruokavalio on helpompi pitää. Eilen tuli kuitenkin rutkasti askeleita, kuten aina reissussa – jes!
Apua, mikä työpäivä! Kyllä taas tuli todistettua, että kannattaa suunnitella ja valmistaa ruuat etukäteen!
Kävin nimittäin tällaisessa paikassa työn puolesta tänään viettämässä aikaa….
Nälkäisenä onnistuin kuitenkin vastustamaan kiusausta, kun tiesin että toimistolla jääkaapissa odottaa mausteinen jauheliha, rapsakka salaatti ja raejuustopurkki. Jotain on siis tapahtunut mentaalipuolellakin – vastustin kiusauksia.
Jäin kuitenkin iltapäiväksi miettimään sitä, miten hankaliin tilanteisiin voi joutua Superdieetillä. Sukulaisten kahvipöydässä vielä voi perustella herkkujen välttelyään, mutta asiakkaan edessä se on paljon hankalampaa. Etenkin, kun asiakas on hyvin ylpeä tuotteistaan (syystäkin) ja haluaisi niitä tarjota!
Huomaan myös jättäytyväni pois muista ”hauskoista tapahtumista”, kuten ystävien kanssa päivällisestä ravintolassa tai suunnittelevani tapaamisiani muiden, kuin lounastapaamisten ympärille. Ehkä tässäkin on löydettävä Superdieetin jälkeen hyvä tasapaino: on sallittava herkuttelu järkevässä mittakaavassa sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ohella. Ruoka ja ruokailu on kuitenkin kulttuurisesti yhdistävä tekijä ja mukava ajanviettotapa ystävien kanssa. Paljon muutakin tekemistä voi toki keksiä!
Totuus kuitenkin on, että päivittäisellä iltapäiväkahvin kanssa nautitulla munkilla ja viikottaisilla herkuttelu dinnereillä ei laihdu. Ja laihtua minä haluan 🙂
Mitä mitä mitä mitä? Miten TAAS voi olla maanantai?
Kun käyttää viikonloppunsa liikuntaan, kokkailuun, perheen kanssa köllöttelyyn ja nukkumiseen, kuluu aika muuten aika hurjaa vauhtia. Entiseen verrattuna enää ei perjantai-iltana juoda pulloa viiniä ja vietetä lauantaita vetämättömänä. Viikonlopun pitsa/kebab/herkku-övereiden sijaan olo on ruokailun jälkeen energinen. Tähänhän voisi tottua! 😉
Selkä vaivaa edelleen, joten koetan tämän viikon tehdä hyvin kevyttä treeniä selkää säästellen. Jumppapallo on puhallettu taas kuosiinsa, ja raskaammat painot siirretty suosiolla viikoksi syrjään. Tämä viikko on otettava selän palautumisen kannalta, vaikka kuinka kammottaa mahdollinen takapakki.
Tämän viikon ruokalista on ihan armottoman tylsä. En yksinkertaisesti saanut rutistettua itsestäni mitään uutta ulos. Tässä on nyt tapahtunut selän pamahtamisen jälkeen jokin motivaatio droppi: pysyn muutoksessani eikä tee mieli herkkuja, mutta aika ankeaa on ruokailut ja kevyet kävelylenkit. Haluan enemmän ja nopeammin – nyt heti mielellään! Miten sitä ihminen oppisi etenemään kroppaansa kuunnellen ilman kiirettä…
Tänään on ollut tosi tiukka päivä ruokailujen suhteen! Rahka, mehukeitto ja marjat aamupalakombinaatio ei uponnut millään. Heitin kaiken sekaisin blenderiin, lisäsin hieman keittoa ja sain smoothiena alas.
Lounaalla tonnikala yksinkertaisesti ällötti. Heitin menemään ja leikkelin salaatin päälle kalkkunaleikettä proteiiniksi. Kaipasin armottomasti salaatinkastiketta. Ei enää yhtään kylmiä salaatteja! Ei pysty, ei kykene, ei voi, eikä ennenkaikkea nappaa!
Noniin, nyt kun olen avautunut, niin täytyy todeta, että nälkähän se vaivaa. Ei siksi, etteikö olisi ollut syötävää, vaan siksi, ettei mikään maistu ja silti vatsa kurnii. Mikä neuvoksi? No Pinterest tietenkin! Etsiskelin vaihtoehtoisia keinoja ahtaa napaani kasviksia ja proteiinia ja tässäpä niitä houkuttelevimpia!
Aamupalani on yleensä yllä mainittu rahka ja mehukeitto kombinaatio höystettynä marjoilla. Uusia vikkejä keräsin seuraaviin:
– Täysjyvätortillakuoren sisällä munakas (joko valkuaisista tai koko kananmunasta), tuoretta tomaattia ja paprikaa
– Kananmuna salaatti keitetystä kananmunasta, kasviksista ja kalkkunaleikkeestä (hakkeluksena kaikki sekaisin)
– Kaurapuuro, puolukoita, rahkajuoma (Jotenkin tämä puolukkapuuro ajatus iski happamuutensa vuoksi, taitaa olla kroppa täynnä makeaa sokeritonta mehukeittoa)
Lounaita töihin ikuisen jauheliha/tonnikala/kanasalaatin sijaan:
Yöunet jäi vähille, aamupalan huitaisin lennosta naamaan ja lounaskin vähän niin ja näin – tietenkin se herkkuhimo ja sokerin kaipuu iskee heti. Salakavalasti juuri silloin, kun pitäisi vetää välipalarahka, joka ei todellakaan korvaa suklaapatukanhimoisen Superdiettaajan mielessä pyörivää sokeripommia.
No niin, nyt ihan rauhassa, hengitetään sisään ja ulos ja mietitään, onko siinä mitään järkeä, että lähtisin tästä toimistolta ja kipaisisin lähimpään kauppaan. Kaupan karkkihyllyltä nopeasti ensimmäinen suklaapatukka ja siitä sitten syöksyllä kassan kautta ulos, kiireessä seuraavaan palaveriin. Matkalla kuusi palaa fazeria kitusiin ja sitten morkkiksessa kokoukseen.
Juu ei. Ei kuulosta hyvältä suunnitelmalta. Kuulostaa siltä, että iltapäivä menisi sitten ankeissa merkeissä ja illalla saisi tehdä tuplalenkin omantunnontuskissaan. Ai että, kyllä tämä blogaaminen on nerokas keksintö! Minähän puhun tämän kautta itseni vielä vaikka minkälaisiin suorituksiin 😀
Kuppi kahvia, Skyr-rahka ja viikon tsemppibiisi kuulokkeista. Sitten olen valmis iltapäivän koitoksiin!
Ja tsempillä uuteen viikkoon, vaikka aamulla vannoin, että mustikka mehukeitto saa nyt jäädä. Kovin alkoi sen ja rahkan syöminen tökkiä heti viikon ekana päivänä. Tällä viikolla on jonkin verran hiilareita kiristetty Superdieetin alkamisesta, joten saapa nähdä yllättääkö se treenatessa.
Viikosta on tulossa työn puolesta tiukka. Koetan valmistella mahdollisimman paljon ruokia etukäteen, jotta nälkä tai kiire ei pääse yllättämään diettaajaa. Liikunnan suhteen on tällä viikolla hieman sumplittava kalenteria uusiksi. Puoliso reissaa, enkä siis pääse iltaisin kotoa sen kauemmas. Onneksi kahvakuula ja vapaat painot auttavat pitkälle. Aerobista ajattelin vetää sillä aikaa, kun odottelen lapsia harrastuksistaan kuskin ominaisuudessa. Pitää vaan muistaa pakata töihin treenikamat niin, ettei tarvitse työvaatteissa kirmata pitkin pururataa. Kalenteri alkaakin näyttää erikoiselta: ”Muista paistaa kahden päivän jauheliha! Muista lenkkikengät! Palkkarijauhetta autoon!”
Viikon ruokalista päivällisten osalta näyttää tältä:
Eilen oli taas kauppapäivä. Alkaa muuten kohta tulla rahka ja raejuusto korvista ulos – argh! Vasta viikko takana Superdieettiä! No mutta, olo on kyllä sitäkin energisempi ja parempi – jes! Rahkaa olen kyllä vetänyt antaumuksella koko syksyn, joten siinä taitaa olla osasyyllinen nopeaan kyllästymiseen. Se nyt vaan on mehukeiton kanssa niin äärettömän nopea, helppo ja täyttävä aamupala.
Viikonlopun perjantainen ruualla hemmotteluhetki jää taas väliin, mutta ajattelin dieetin rajoissa tarjoilla itselleni porkkana, palsternakka ja kesäkurpitsatikkuja uunissa paistettuna. Oliiviöljyä ja himalajansuolaa päälle, eiköhän se uppoa. 🙂 (Auttaakohan, jos iltasmoothien juo viinilasista? :D)
Perjantain kalorittomana hemmotteluna aion kuitenkin viettää aikaani käsi- ja jalkahoidossa. Luksusta ja rentoutumista arkeen kaivataan nyt täyttämään juustojen, sipsien ja muiden herkkujen jättämää ammottavaa aukkoa.
Viikonlopun ruokalista näyttää seuraavalta:
PE päivällinen: Pinaatti-sipulipaistos, mausteista kevyt jauhelihaa, salaattia
LA: lounas: Raejuusto-pinaatti munakas
LA päivällinen: kasviksista ”kinkkukiusaus”
SU lounas: tonnikalasalaatti
SU päivällinen: Pyttipannu munanvalkuaisesta, kesäkurpitsastta, herneenpaloista, palsternakasta ja kalkkunanakeista
Aikainen nousu, kiireinen päivä, liian vähäinen uni, joululta toimistolle yli jääneet karkit, piparit ja muut herkut… Siinä on aikamoinen paletti hanskattavaksi lomalta palatessa!
Tänään pyrytti lunta. Olin jo seitsemän jälkeen toimistolla. Ihanan rauhallinen aamuhetki: ei ristinsielua missään. Keräsin päättäväisesti enimmät karkit ja herkut pois näköpiiristäni. Se oli järkevä teko, iltapäivällä nimittäin olisi saattanut itsekuri pettää. Illalla pyryssä lenkkeillessäni olin tyytyväinen: pysyin ruokavaliossani ja oloni on päivä päivältä energisempi. Va’alle en ole uskaltanut, katsotaan vaikkapa viikon kuluttua.
Päivän lounas maistui – nälkä ehti yllättää ennen lounasaikaa!
Olen aina ollut napostelija.
Väsyneenä mikään ei maistu niin hyvälle kuin suklaa tai keksi. Olen myös mestari selittämään itselleni, kuinka makeannälkä on vaikkapa kehoni tapa osoittaa, että tarvitsen hiilihydraatteja. Tai kuinka itseasiassa suklaa on terveellistä. Ja että kekseissäkin on kuituja – jep jep! Mutta eihän se siihen yhteen keksiin jää..
Mielitekojen voittamiseen ei loppujen lopuksi tarvita paljoa. Jos mahdollista, poistan kaikki epäterveelliset herkut silmistäni. Syön tarpeeksi ja täyttävästi päivän aikana, jolloin yllättäviä mielihaluja herkkujen suhteen ei yleensä ilmene. Tämän päivän väsymyksen suklaahimokin meni kunnialla ohi välipalaksi varaamallani proteiinijuomalla.
Muutama hyväksi koettu vinkki muille herkkuhiirille:
1) Jos mahdollista, poista kaikki herkut kaapeista, työpöydän laatikoista ja keittiön hyllyistä. Roskiin vaan!
2) Käy kaupassa vain kylläisenä ja kauppalistan kanssa: näin kotiin ei eksy turhia heräteostoksia herkkujen muodossa.
3) LISÄÄ, älä POISTA. Kun itse ajattelen, että nyt poistan ruokavaliostani sipsit, koen heti jääväni jostain paitsi. Pyrin ajattelemaan, että lisään ruokavaliooni terveellisiä tuotteita joista pidän: porkkanatikkuja, vadelmarahkaa ja tulisesti maustettua kanaa. Tähän yhtälöön eivät sipsit mahdu. Sipsejä voin kyllä maistella kohtuudella muutamia, kun pidän tankkauspäivän (salaa tosin toivon, ettei ne enää maistu hyvälle silloin!).
Tällä kaavalla olen onnistuneesti teilannut useita ihmediettejäni. Tälle ajattelulle ei yksinkertaisesti ole enää sijaa elämässäni. Kitudieetin sijaan etsin kokonaisvaltaisesti parempaa, jatkuvaa hyvinvointia.
4) Älä tuijota vaakaa! Vaaka ei kerro hyvinvoinnistasi kokonaisuutena. Paino on luku, jota on tottakai hyvä tarkkailla jollakin tasolla, mutta itse olen langennut laihduttajan perisyntiin liian usein: epätoivottu punnitustulos on johtanut ”Mitä väliä”-asenteeseen ja taas ylensyömiseen. Nyt keskityn mittaamaan ruokavalioni terveellisyyttä, liikunnallisia tuloksia ja kehitystä treenissä ja kestävyydessä sekä omaa tyytyväisyyttäni peilikuvaani.
5) Todella pahassa herkkuhimossa juon ison lasin vettä ja syön kourallisen pähkinöitä. Se ei ole tähän mennessä pettänyt. Epämiellyttävän jäytävä tunne väistyy, sillä usein kyse ei suinkaan kohdallani ole nälästä, hiilihydraattien puutteesta tai muusta. Koetan yksinkertaisesti täyttää herkuilla aukkoa, jonka tylsyys/väsymys/suru/stressi on aiheuttanut.
6) Liiku! Napit korviin, poppia soimaan ja pieni kävely tai venyttelyhetki. Lyhytaikainenkin liikunta tsemppaa jatkamaan laihduttajan ruokavaliossa.
PS: Eilinen kahvakuula treeni oli tappavan tehokas! Tänään tein vapailla painoilla rauhallisemman setin, mutta niin vaan jalat taas tärrää ja olo on väsynyt, mutta onnellinen! Tein sen, taas!
Ruokailujen ajoittaminen arjessa hoituu, mutta kuka ne ruoat laittaisi?
Kun nelihenkisen perheen äiti päättää laittaa ruokaremontin pystyyn, vaaditaan etenkin näin alussa todellista paneutumista asiaan! Kauppalistan teko vaatii viikon ruokalistan tarkkaa suunnittelua, kaupassa vierähtää tovi jos toinenkin ja itse ruokien valmistaminen vaatii suunnittelua.
Teen päivätyötä, joten sinänsä aikatauluttaminen ei ole haasteellista. Työssäni olen kuitenkin tottunut lounastamaan paljon ulkona ja Superdieetin myötä opettelen viemään lounaan mukanani toimistolle. Toki silloin tällöin on lounastapaamisia, joiden kohdalla on vain osattava käyttää järkeä, mutta pääasiassa lounaat kulkevat boksissa työpöydän ääreen. Iltaisin työtä kuitenkin teettää lounaiden kokkaaminen mukaan – tässä on opettelua ennenkuin rutinoituu!
Meillä kauppapäivät ovat sunnuntai ja torstai. Viikonloppuisin suunnittelen koko viikon aamupalat, lounaat, päivälliset ja iltapalat omalta osaltani – muun perheen päivälliset mukailevat omaa dieettiruokavaliotani annoskokoja ja hiilareita rajoittamatta. Ruokarytmin opettelu on itselleni kompastuskivi. Olen paatunut aamupalan skippaaja, lounaan himomättäjä ja iltapalanapostelija. Superdieetin ohjeita noudattaessani olen jo nyt huomannut iltanapostelun jääneen, kun päivän aikana syö kunnolla. Nälästä ei voi tämän dieetin kohdalla kyllä puhua!
Viikon ruokalistani päivällisten osalta näyttää tältä:
Maanantai: Slow cooker nyhtökanaa, uunikasviksia ja raejuustoa
Tiistai: Uunissa paahdettua kukkakaalia, kevyt jauhelihaa, salaattia
Keskiviikko: Keitettyä parsakaalia, jauheliha kebabia ja salaattia
Torstai: Lohifile, uunikasvikset
Perjantai: Pinaatti-sipulipaistos, mausteista kevyt jauhelihaa, salaattia
Lauantai: Kasvis ”kinkkukiusaus”
Sunnuntai: Pyttipannu munanvalkuaisesta, kesäkurpitsastta, herneenpaloista, palsternakasta ja kalkkunanakeista
Laihduttaminen ja elämäntaparemontti toivat uuden pähkäilyn aiheen. Kun ennen palkitsin itseni onnistumisesta ihanalla illallisella ja pullolla shampanjaa, tuijotan nyt ihmeissäni tonnikalasalaattiani. Mistä sitä laihduttaja repii ilonsa, jos ei herkuista ja kuplivasta?
Se on kumma juttu, miten tuollaiset huonot tavat istuvat tiukassa, eikä osaa ajatella uutta. Jos on aina perjantaisin juonut puolison kanssa puoliksi hyvän viinipullon ja herkutellut juustoilla ja sipseillä, on vaikeaa keksiä korvaavia palkitsemistapoja tai nautinnon aiheita. Joo joo, joku oikeasti nauttii siitä rääkkitreenistäkin – minä vain sen jälkeisestä fiiliksestä.
Hetken aikaa siinä meni, mutta annapas olla, kyllä etevä aina keinot keksii. Tänään juhlistin onnistuneesti alkanutta elämäntaparemonttiani ystäväni kanssa karkaamalla kotoa. Jätin heti aamusta muun perheen heräilemään ja painelimme ystävän kanssa läheiseen kylpylään aamun proteiinipläjäyksen jälkeen. Savipakkaushoito ja hieronta palkitsivat kummasti! Hoitojen jälkeen kuppi tuhtia espressoa ja ajatusten vaihtoa painonsa alarajoilla keikkuvan ystäväni kanssa. Huomasimme muuten, että kun hänen ongelmansa on liian alhainen paino ja minun liian korkea, ovat ”oireet” yllätävän samanlaiset: väsymys, saamattomuus, tyytymättömyys ja laiskistuminen. Toinen toisiamme tsempaten täällä selvitään, vaikka jokaisella on omat muutoksensa toteutettavana.
Nyt on energinen olo ja aika kerätä joulukoristeet pois! Illalla vielä kahvakuulatreeni ja kävely (ellei tuo lumimyräkkä ulkona ihan mahdottomaksi ylly.)
Aamupala: Proteiinikakkua 2 palaa (kevyesti vatkattu valkuainen, raejuusto, kauralese, vadelmat sekaisin ja uuniin) -> ei muuten ollut hyvää. Yäks.
Lounas: Reilusti paistettua zucchinia ja sipulia, raejuustoa
Päivällinen: Real-leipää uunissa, päällä tomaattia, jauhelihaa, paprikaa ja raejuustoa + tuhdisti mausteita
KahviHiiren kotikolossa 