Lumimyrsky motivaattorina

Tulipahan lunta taas viime yönä! Huh!

No, omakotitaloasujana tietenkin irvistelin aamulla lumen paljoutta, mutta hyötyliikuntanahan se oli otettava. Eilisen tiukka kahvakuulatreeni tuntui kyllä rintalihaksissa ja käsivarsissa, kun pukkasin menemään pihalla. Loopin mukaan reilu 3900 askelta kertyy, kun pukkaa koko pihan ja ajotien pätkän! Ei paha!

Tänään ajattelin testata Superdieetin kotitreeniä vähän pienemmillä painoilla, sen verran huutaa hoosiannaa yläkroppa.Ohjevideon pikatsekkauksen mukaan tuo kotitreeni keskittyy eniten jalkoihin ja keskivartaloon – juuri sopiva tähän iltaan ennen saunaa!

 

 

 

 

Joulu on korjattu pois, ruokavalioremontti hyvällä alulla ja huomenna alkaa virallisesti Superdieetti. Hyvä fiilis!

Aamupala: Rahka, mansikka-banaani mehukeitto (sokeriton), soijalesitiinirakeet

Lounas: Proteiinijuoma (en ehtinyt ulkopuuhilta kokkaamaan, muu porukka veti eineksiä….)

Päivällinen: Kevytjauhelihaa, sipulia ja herneitä paistettuna ja kukkakaalia uunissa paahdettuna

Iltapala: Kourallinen pähkinöitä, marjoja, rahkaa

Nukutuskello: yökukkujan elämäntapamuutos

Olen aina ollut valvoja ja yökukkuja. Aamuntorkkuna vetäisin mielelläni peiton pääni yli joka ikinen aamu, kun kello pirahtaa herättämään. Elämäntapamuutoksen myötä olen koettanut korjata unirytmiäni. Olen huomannut, että jos menen sänkyyn jo yhdeksän aikaan, on nukahtaminen helpompaa, kuin esimerkiksi kymmenen maissa. Eli mitä aiemmin, sitä helpompaa?

Painonpudotuksessa unella on minulle suuri merkitys. Ilman riittävää yöunta iskee armoton makeanhimo. Liialla nukkumisella puolestaan tulee sumuinen ja tönkkö olo koko päivään. Ihanne taitaisi kohdallani olla uniaika 22-6.00. Aamukuudelta noustessani koen olevani virkeimmilläni, olettaen ettei nukahtaminen venynyt pikkutunneille. Kuuden herätyksessä on jotain energisoivaa: jää aikaa aamutoimille, rauhalliselle päivän kalenterin läpikäynnille ja task listin luomiseen. Mutta voi että, kun se torkkunappi on niin houkutteleva!

Vähäinen uni aktivoi stressihormonit, kirjoittaa Suvi Huttunen:

”Elimistö tulkitsee väsymyksen ja valvomisen stressitilaksi, joka vaatii ylimääräistä energiaa. Väsyneenä pullat, pastat, karkit ja leipä maistuvat erityisen hyvin, sillä niistä saa nopeasti lisäenergiaa.

Huono nukkuminen vaikuttaa insuliinin tehoon ja sokerin sietoon, mikä nostaa verensokeria ja aiheuttaa insuliiniresistenssiä.

Lihavuus ja liian lyhyet yöunet lisäävät myös kakkostyypin diabeteksen sekä metabolisen oireyhtymän (ylipainon, vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, kohonnut sokeri, huono kolesteroli) riskiä. 

Väsymys lisää stressiä elimistössä, ja stressi lihottaa. Toisaalta esimerkiksi työelämässä koettu stressi voi valvottaa ja heikentää unen laatua, jolloin kiloja kerryttävä kierre on valmis.

Pyri siis vähentämään stressiä edes jollain elämän osa-alueella. Älä myöskään ota ylimääräistä stressiä laihduttamisesta, vaan ole itsellesi armollinen.”

Taidanpa ajastaa puhelimeen ”nukutuskellon”, joka muistuttaa, että sänkyyn on mentävä kello 21.00 joka ilta!

Itsensä palkitseminen

Laihduttaminen ja elämäntaparemontti toivat uuden pähkäilyn aiheen. Kun ennen palkitsin itseni onnistumisesta ihanalla illallisella ja pullolla shampanjaa, tuijotan nyt ihmeissäni tonnikalasalaattiani. Mistä sitä laihduttaja repii ilonsa, jos ei herkuista ja kuplivasta?

Se on kumma juttu, miten tuollaiset huonot tavat istuvat tiukassa, eikä osaa ajatella uutta. Jos on aina perjantaisin juonut puolison kanssa puoliksi hyvän viinipullon ja herkutellut juustoilla ja sipseillä, on vaikeaa keksiä korvaavia palkitsemistapoja tai nautinnon aiheita. Joo joo, joku oikeasti nauttii siitä rääkkitreenistäkin – minä vain sen jälkeisestä fiiliksestä.

Hetken aikaa siinä meni, mutta annapas olla, kyllä etevä aina keinot keksii. Tänään juhlistin onnistuneesti alkanutta elämäntaparemonttiani ystäväni kanssa karkaamalla kotoa. Jätin heti aamusta muun perheen heräilemään ja painelimme ystävän kanssa läheiseen kylpylään aamun proteiinipläjäyksen jälkeen. Savipakkaushoito ja hieronta palkitsivat kummasti! Hoitojen jälkeen kuppi tuhtia espressoa ja ajatusten vaihtoa painonsa alarajoilla keikkuvan ystäväni kanssa. Huomasimme muuten, että kun hänen ongelmansa on liian alhainen paino ja minun liian korkea, ovat ”oireet” yllätävän samanlaiset: väsymys, saamattomuus, tyytymättömyys ja laiskistuminen. Toinen toisiamme tsempaten täällä selvitään, vaikka jokaisella on omat muutoksensa toteutettavana.

Nyt on energinen olo ja aika kerätä joulukoristeet pois! Illalla vielä kahvakuulatreeni ja kävely (ellei tuo lumimyräkkä ulkona ihan mahdottomaksi ylly.)

Aamupala: Proteiinikakkua 2 palaa (kevyesti vatkattu valkuainen, raejuusto, kauralese, vadelmat sekaisin ja uuniin) -> ei muuten ollut hyvää. Yäks.

Lounas: Reilusti paistettua zucchinia ja sipulia, raejuustoa

Päivällinen: Real-leipää uunissa, päällä tomaattia, jauhelihaa, paprikaa ja raejuustoa + tuhdisti mausteita

Iltapala: Rahka + mehukeitto + soijalesitiini